lauantai 11. syyskuuta 2010

Pitkästä aikaa

Niin kuin arvelinkin, alkoi blogin päivitystahti hiipua kun syky lähestyi ja uudet työt. Työkiireistä huolimatta ollaan kyllä treenailtu kohtuullisen ahkerasti ja puuhailtu kaikenlaista.

Haikun veli Nemo oli meillä elokuussa viikon hoidossa. Yhteiselo sujui rauhallisesti ja agilitya käytiin vähän harrastamassa molempien koirien kanssa.

Tokoa ollaan treenattu Annina N:n vinkkien mukaan. Lisäksi ollaan oltu Tolleriyhdistyksen järjestämässä koulutuksessa, jossa meitä opasti huippuhyvä Jessica Swaljung. Anninan ja Jessican avustuksella ollaan nyt siinä pisteessä, että kisastarttiakin voisi harkita. Kunnollista seuraamista ollaan siis yritetty saada kasaan ja nyt on jo useammat kimppatreenit menneet tosi hyvin. Aloitettiin Uudenmaan Noutajien kilpailevaan tähtäävien ryhmässä, missä saamme loistavaa häiriötreeniä ja myös hyvää palautetta omiin "pakkoliikkeisiini". UMN:n kurssilla on myös sivuttu vaikeampien luokkien liikkeitä, mikä on tervetullutta herättelyä. Viime viikolla kurssilla uutuutena tuli tunnistusnouto. Haiku rakastaa keppejä, joten sekä puisen noutokapulan että tunnistusnoutopalikan kanssa saadaan tehdä pitkään töitä pureskelun häivyttämiseksi. Ihanaa on se, että Haiku tuntuu tykkäävän tokoilusta kovasti. Seuraaminenkin on nyt innokasta.

Noutopuuhia ollaan kokeiltu pienimuotoisesti Sarin ja Nemon kanssa. Yllätys oli suuri, kun pari viikkoa sitten Haiku näki pupun toista kertaa tänä kesänä. Pupu tuli kuin vanhalta tekijältä ja Haiku teki useamman ylimääräisenkin noudon pupulla, kun Nemo ei heti innostunut aiheesta. Myös pieni vaakkuruutu tyhjeni mukavasti. Tällä viikolla teimme pupulla jäljen, ja Haiku jäljesti superreippaasti tuoden pupun spontaanisti minulle. Joskus sitä yllättyy positiivisestikin ;P

Agilitya ollaan harrastettu hupimielessä 1-2 kertaa viikossa. Talvitreenipaikka on vielä hakusessa. Keinulle siedätys on edennyt loistavasti.