Hormonitoimintaa

Haiku aloitti eilen vihdoin juoksunsa. Eihän niitä ollakaan kuin kaksi kuukautta varrottu... Haiku on kahdet ekat juoksunsa hoitanut todella siististi, rinsessa kun on, eipä juuri huomaa että talossa on verta vuotava koira. Housuja ei olla jouduttu käyttämään enkä usko että Haiku niitä sietäisikään, toivotaan siis että nämäkin juoksut hoituvat entiseen malliin.

Juoksuilu tietää nyt muutaman viikon taukoa "julkisissa" harrastuksissa. Saa nähdä millainen masennuskausi näitä juoksuja seuraa ja kuinka se vaikuttaa loppusyksyn harrastuksiin. Tarkoitus on steriloida Haiku jo mahdollisesti näiden juoksujen jälkeen talvella, niin päästään näistä murheista ja monista tulevista.

Nyt ollaan tehty lähes päivittäin lyhyitä noutotreenejä pellolla teemalla eteen- käskyn opetus. Intoa Haikulla ainakin on todella paljon, saa nähdä kuinka hyvin käsky menee päähän. Tilasin myös pillin, joten Haiku pääsee vihdoin oikeaan noutajakouluun lähihakupillityksen merkeissä! Haiku on selvästi kuin emäntänsä: loistava lähimuisti, pitkäkestoisia ajatuksia, noh, not so much. Parin illan palautustreenit nimittäin tekivät tehtävänsä, ja nyt dami tulee poikkeuksetta käteen eikä sitä enää syljetä jalkoihin. Haikuhan selvästi osaisi vaikka mitä, kunhan vain omistaja aina keksisi juuri ne oikeat harjoitukset ja harjoitusaikataulut!

Tokossa treenataan malttia, malttia. Kokeilen nyt uutta tekniikkaa luoksetulossa. Tähän asti olen käyttänyt toko- luoksetulossa samaa käskyä kuin arkenakin. Ongelmaksi on muodostunut valtava vauhti: Haiku tulee luokse aivan täysiä ja useimmiten törmää jalkoihini, ainakin vähintään istuu vinoon kun pitää jarruttaa eteeni. Olen yrittänyt saada luoksetuloa siistimmäksi, mutta pitemmällä matkalla vauhti tulee aina ongelmaksi. Päätin vaihtaa käskyksi sivulle, jolloin Haiku tulee suoraan (tai vinoon :p) sivulle, tällöin vauhdin ei pitäisi haitata. Toistaiseksi treenit on käsiavulla menneet hyvin.